perjantai 21. heinäkuuta 2017

KAUNISTA KAHVIPUSSISTA

Eilen ajelin Äänekoskelle käväistäkseni kahvipussikäsitöiden näyttelyssä. Kirjaston Hoikkassalissa on usein mielenkiintoisia näyttelyitä, joten en millään malttanut olla käymättä siellä jälleen kerran.

Olen joskus ollut itsekin kahvipussiaskartelun kurssilla, mutta en saisi ikinä tehdyksi näin upeita käsitöitä, vaikka kuinka väkertelisin.

Käsittämätöntä, miten joillakin voi olla noin paljon luovuutta, taitoa ja hahmotuskykyä saada aikaiseksi jotain näin kaunista ja viehättävää poisheitettävistä kahvipusseista (sekä kissan-ja koiranruokasäkeistä).
Askartelut ovat Johanna Arho-Forsblomin  ja Brita Laineen tekemiä. Kuvausluvan kysyin kirjastovirkailijalta.















Töiden määrästä päätellen näiden pussien sisällöstä on juotu tuhansia kuppeja kahvia! 😏 No, me suomalaiset juommekin asukaslukuun suhteutettuna maailman eniten tuota tummaa voimajuomaa...

maanantai 17. heinäkuuta 2017

TAIDETTA KADULLA

Jyväskylän katukuvaa koristavat tänäkin kesänä mitä moninaisimmat taideteokset. Vajaa pari viikkoa sitten Aalto-kiertoajelua ennen ehdin kuvata myös kadunvarren "kukkasia", jotka sijaitsevat Käsityömuseon lähettyvillä. Virkatut kukkaisvyöt puidenrunkojen ympärillä ovat todellinen piristys.






Taidemuseon edessäkin on hauska väriläiskä, Jonna Suurhaskon Green Leak. Pinkit putket kulkevat kadun poikki ja tuntuvat imaisevan vihreän nurmikon harmaalle asfaltille kadun toiselle puolelle. Tosi hauska ja yllättävä idea, vai mitä?
   


Teoksen vieressä näkyy Jussi Heikkilän pronssinen veneenrunko. Teoksen nimi on Matkalla ja se ilmestyi katukuvaan kesällä 2016.

Kirkkopuiston edustalla on hieman vanhempaa taidetta, nimittäin 1944 pystytetty Oskari Raja-Ahon Neito, joka tunnetaan myös nimillä Kevät tai Ikävä. Isäni otti joskus 50-luvun alussa diakuvia Jyväskylästä  ja yhdessä kuvassa komeilee myös tämä samainen Neito. Taitaa olla vuosien saatossa ollut aika suosittu kuvauskohde.



Taidetta kadulta löytyy myös suuntaamalla katseensa alas. Keväällä 2015 tehdyt Jim Pachorin mosaiikkiteokset on tarkoitettu yliajettaviksi ja -käveltäviksi. Yksi niistä, Equal birds, löytyy aivan taidemuseon edustalta.
Lisää  Pachorin mosaiikkiteoksia mm. täältä


Ja tämä (vihainen) lintu päivysti kirkkopuistossa. Lienee odotellut viinerinjämiä. 😊




lauantai 15. heinäkuuta 2017

KUKKAISA KESÄ

Tähän aikaan vuodesta saa kerättyä kukkakimppuja suoraan luonnosta ja kyllä olen niitä kerännytkin. Jostain syystä päivänkakkaroita on nyt ennätyksellisen paljon ja onneksi se on myös kestävä kukka maljakossa samoin kuin puna-apila. Vuohenputki on kuin harsokukka; niin herkkä ja silti vaikuttavannäköinen.

Näiden kukkakuvien myötä toivotan jokaiselle Teille täällä vierailevalle lempeää lauantai-iltaa ja suloista sunnuntaita!





                          


                                                       Päivänkakkara, kielonkukka,
                                                       metsätähti, nurmennukka
                                                       kuiskii meitä seurakseen
                                                       luonnon helmaan suloiseen.

                                                       Mansikat ja mustikat,
                                                       mesimarjat maukkaimmat
                                                       metsänherkut kaikki nuo
                                                       kesä kantaa meidän luo.

                                                                             (Birgit Ahokas)

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

HALOSENNIEMI

Kiipesimme lauantai-iltana vielä Sarvivuorelle ihailemaan Tuusulanjärven upeita maisemia. Ei ihme, jos taiteilija Pekka Halonen sai täältä maalauksiinsa inspiraatiota. Halosenniemessä olevissa eri vuodenaikoina maalatuissa tauluissa huokuu rakkaus suomalaiseen luontoon.


Halosenniemi valmistui vuonna 1902 Pekka ja Maija Halosen taiteilijakodiksi, mutta he olivat jo sitä ennen asuneet Tuusulanjärven rannalla muutamia vuosia. Korkeassa ateljeessa pidettiin usein kotikonsertteja, joissa musisoivat mm. Toivo Kuula, Jean ja Aino Sibelius kuin emäntä Maija Halonen itsekin. Vieraanvaraisessa kodissa kestittiin usein myös muita taiteilijoita kuten Akseli Gallen-Kallelaa tai Eino Leinoa.

Halosenniemessä valokuvaus on kielletty, mutta osa maalauksista löytyy täältä



Pekka Halonen oli syntyjään savolainen maalaispoika, joka nousi lahjakkuutensa ja sinnikkytensä ansiosta Suomen merkittävimpien taiteilijoiden joukkoon. Kansanihmisiä kuvatessaan hän katsoi heitä samalta tasolta nähden nämä aidosti ja arvostaen.

Maija Halonen haaveili pianistin urasta, mutta päätyi suurperheen äidiksi. Merkittävän elämäntyön Maija teki kuitenkin kirjallisuuden kääntäjänä. Esim. Carlo Collodin Pinoccio on hänen suomentamansa.

Halosenniemen pihapiirin perustettiin laaja hyötypuutarha, jossa viljeltiin esim. erilaisia kaalilajeja, perunaa ja raparberia. Pekka Halosella oli oma viljelymaansa, jossa hän kasvatti mm. tupakkaa ja tomaattia.
Ilman muuta mekin kiersimme puutarhan, jonne oli ripoteltu tekstitauluja kertomaan menneistä ajoista. Allaolevasta kuvasta kannattaa lukea 7-vuotiaan Kaija-tyttären hellyttävä kirjoitus Ruotsin prinssin vierailusta Halosenniemessä.






                                               Ps. Faktatiedon olen poiminut kirjasesta
                                               Suomalaisuuden lähteillä, Tuusulan taiteilijayhteisö.